Émile Bravon (s. 1964) tie piirtäjänä on kulkenut 90-luvun vaihtoehtosarjakuvaliike l’Associationissa osaksi ranskalaista mainstreamia. Yhtenä harvoista sukupolvensa nykypiirtäjistä hän on erityisesti keskittynyt tekemään sarjakuvia lapsille.
Bravon mukaan uusille lastensarjoille oli tarvetta, sillä vaikka maailma on muuttunut paljon, nykyajan lapset Euroopassa lukevat silti edelleen pitkälti samoja sarjakuvia, jotka julkaistiin jo heidän isovanhempiensa ollessa lapsia.
Bravon sarjakuvat ovat samaan aikaan sekä hyvin perinnetietoista, että myös perinteiden uudelleenarviointia nykyajan näkökulmasta. Hänen viivansa on klassista ligne clairea, mutta höystettynä sitä rikkovalla karheudella ja katkonaisuudella, joka tuo siihen myös säväyksen nykyaikaista hermostuneisuutta ja neuroottisuutta. Hänen tarinansa käsittelevät perinteisiä koko perheen sarjakuvan teemoja, mutta lisäävät niihin nykyaikaisempia, monivivahteisempia näkökulmia elämästä ja yhteiskunnasta.
Suomessa Bravo tunnetaan erityisesti klassikkosatujen riemukkaista uudelleentulkinnoista Kultakutri ja seitsemän kääpiökarhua, Seitsemän nälkäistä kääpiökarhua ja Kaunotar ja kääpiökarhut (WSOY 2010-2012). Sarja valittiin USA:ssa parhaan lastensarjakuvan Eisner-palkintoehdokkaaksi 2012. Bravo on myös saanut mm. parhaan käsikirjoituksen Rene Goscinny -palkinnon 2001 albumistaan La Réplique inattendue ja Saksan arvostetuimman lasten- ja nuortenkirjapalkinnon Deutscher Jugendliteratuspreisin Jean Régnaudin käsikirjoittamasta sarjakuvakirjastaan Ma maman est en Amérique, elle a rencontré Buffalo Bill.
Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi ja tarjotaksemme sinua kiinnostavaa sisältöä. Käyttämällä palvelua hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää evästekäytännöstämme.